Kannaottoja

 

Sirpa Laakso

 

 

 

 

Jaa tämä artikkeli:

 

 

 

 

 

Hämeenlinna

Alueluottamusmies Sirpa Laakso (sd.) on tyytyväinen käräjäoikeuden langettavaan päätökseen tapauksessa, jossa työnantaja käytti vuokratyövoimaa osa-aikaisten työntekijöidensä sijaan.

- Näkisin että tällä oikeudenkäynnillä on se vaikutus että työnantajat entistä tarkemmin seuraavat lisätuntien tarjoamista sekä vuokratyövoiman käyttöä. Kaupan alalla on niin paljon osa-aikaisia työntekijöitä, joista suurin osa on sitä vastentahtoisesti.

- On hyvä että asiaan nyt puututtu entistä herkemmin. Kaupan ja varaston luottamusmiehet ovat tästä asiasta puhuneet jo pitkään suu vaahdossa

Laakso arvelee, että joillekin esimiehille on työvuorolistan laatiminen melko haasteellista ja että sairauspoissaolot on helpompi paikata vuokratyövoimalla kuin tarjota niitä tunteja talossa oleville osa-aikaisille työntekijöille.

- Toivon että tällä tuloksella saataisiin vihdoin niitä lisätunteja talossa oleville eikä vuotaisi ulos. Vuokratyövoiman käyttö on työnantajille laskelmien mukaan paljon kalliimpaa kuin oman työntekijän. Luulisi tälläkin olevan jotain vaikutusta.

Osuuskauppa rikkoi törkeästi lakia

Keski-Suomessa toimiva S-ryhmän osuuskauppa Keskimaa rikkoi työsopimuslakia ohjatessaan lisätunteja omien, niitä haluavien osa-aikaisten työntekijöiden sijaan vuokratyöntekijöille. Keski-Suomen käräjäoikeuden antaman tuomion mukaan työnantaja ei voi sivuuttaa osa-aikaisten työntekijöidensä lisätyöntarvetta ja lisätuntien heille mahdollistamaa ansiotason nousua. Vuokratyövoiman käyttö on mahdollista vasta sitten, kun lisätyötä on ensin tarjottu omille osa-aikaisille.

Keskimaa tuomittiin maksamaan seitsemälle Viitasaaren ABC-liikenneaseman työntekijälle yhteensä yli 9000 euron vahingonkorvaukset, ja päälle tulevat vielä korot.

PAMin lakimies Arja Pohjola pitää tuomiota tärkeänä, koska kyseessä näyttäisi olevan ensimmäinen oikeuden ratkaisu koskien omien työntekijöiden oikeutta lisätyöhön suhteessa vuokratyöntekijöihin.

Vastapuoli vetosi kiistämisessään työvuorolistojen laatimisen haasteellisuuteen. Työnantajan käsityksen mukaan työvoimaa tarvittiin lisää, eikä lisätyöhalukkuutta ilmennyt. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että ABC-liikenneasemalla noudatetut käytännöt työvuorolistojen laatimisessa eivät ole perustuneet sen enempää työehtosopimukseen kuin työntekijöiden kanssa työpaikalla sovittuun. Esimerkiksi työputkien pituuksiin ja yövuoron jälkeisten vapaiden määrään liittyneet käytännöt eivät oikeuta työnantajaa laiminlyömään lisätyöntarjoamisvelvoitettaan.

Arja Pohjolan mukaan PAM riitelee lisätunneista eri yritysten kanssa tasaiseen tahtiin. Aina kiistat eivät päädy oikeuteen, mutta esimerkiksi viime vuonna Satakunnan osuuskauppa tuomittiin maksamaan vahingonkorvauksia lisätyöntarjoamisvelvoitteen rikkomisesta.

 

 

 

HS 8/1-2013

KAUPUNKIUUTISET  nro 14  18.02.06

Lakko on työntekijän ase

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaisi rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta ja lisätä sakkojen antamista lakkoilusta. Mutta lakko on työntekijän ainoa ase, jolla pystyy viime kädessä vaikuttamaan.
Suomalaisille työnantajille sitä vastoin pitäisi antaa tuntuvat sakot siitä, että ne rikkovat työehtosopimuksia. Tällaista tapahtuu päivittäin. Esimerkiksi lisätuntien tarjoaminen on lain mukainen velvoite, jota ne eivät täytä. Nyt työmarkkinoilla on vaikka kuinka paljon osa-aikaisia työntekijöitä.
EK esittää, että työnantaja saisi yksipuolisesti joustattaa työntekijälle pidemmän työajan EU:n yhtenäisen käytännön mukaan. Mutta kun nyt saataisiin edes kaupan alalle työntekijöille täydet päivät. Neljällä työtunnilla ei kukaan elä.
AKT on lähtenyt hienosti sakon uhalla vastustamaan lisääntyvää osa-aikaisten käyttöä työpaikoilla. Osa-aikaisten määrä pitäisi kiintiöidä esimerkiksi 20 prosenttiin, mutta nyt vain maksimoidaan voittoja.
     

Sirpa Laakso

 
     

luottamusmies

 
     

kaupunginvaltuutettu (sd.)

 

 

VIIKKO Häme 37/2006  
 

Reilun työnantajan kauppa kannattaisi

 
 

Kuvateksti: Sirpa Laakso perää oikeuksia epätyypillisiä työsuhteita tekeville.  Esimerkiksi kaupanalalla työntekijöistä on noin 80 % osa-aikaisissa työsuhteissa. Laakso on työssään Hämeenlinnan Prisman pääluottamusmiehenä nähnyt ongelmat, joita rikkonainen työ ja huoli toimeentulosta aiheuttavat.

 

 
 

Suomessa on tuottavuus ja elintaso noussut viimeiset vuosikymmenien aikana yli kymmenkertaisesti. Tästä saatu hyvä ei kuitenkaan ole jakaantunut tasaisesti. Nykypäivän talouskasvun väliinputoajia ovat etenkin epätyypillisiä työsuhteita tekevät.

Palvelualojen ammattiliiton aktiivi ja myyjä Sirpa Laakso sanookin 20 tunnin työviikkoa tekevän kaupan kassan työtä harrastukseksi, joskin kalliiksi sellaiseksi. Pelkästään työmatkat ja lasten hoitoon viemiset syövät ison osan palkasta.

Sirpa Laakso ihmettelee, kuinka monella suulla on puhuttu epätyypillisten työsuhteiden ongelmista – useimmissa tapauksissa naisten  – ja kuinka vähän asiassa on saatu aikaan. Hän on hieman skeptinen puheille solidaarisesta palkkapolitiikasta – on puhujana sitten miesvaltaisen ammattiliiton edustaja tai työnantaja.

– Muutosta ei taida tapahtua ennen kuin naiset oikeasti nousevat barrikadeille. Saa nähdä kuinka käy ensi vuoden neuvotteluissa. Tällä alalla ainakin on aikamoisia palkankorotuspaineita. Olemme vuosia odottaneet tuntisopimusten korottamista, Sirpa Laakso sanoo.

Omalla työpaikallaan Hämeenlinnan Prisman pääluottamusmiehenä Laakso on nähnyt ahdistuksen ja epävarmuuden, mikä liittyy epätyypillisiin osa-aikaisiin työsuhteisiin. Hänen työpaikallaan osa-aikaisista noin kymmenen prosenttia on vielä niitä, jotka kutsutaan töihin vain tarvittaessa. Keskimäärin 20 tunnin työviikon ansiot eivät riitä elämiseen. Lisäksi elämä menee repaleiseksi, kun työvuoroista tai työtilanteesta ei tiedä. Tulevaisuuden suunnittelua haittaa myös se, että ilman vakinaista työsuhdetta ei saa edes asuntolainaa.

– Kaupanalalla ja myös meillä työntekijöistä on noin 80 prosenttia osa-aikaisia. Jos kaupan myyjällä on 30 työtuntia viikossa, on se todella hyvin. Olemme yrittäneet ajaa mallia, että työpaikalla saisi olla osa-aikaisia vain neljännes työntekijöistä. Ja lisäksi herrasmiessopimusta, että viikossa minimituntimäärä olisi 25 tuntia. Kumpikaan ei ole onnistunut, Sirpa Laakso sanoo.

Tilanne on Laakson mukaan aiheuttanut kaupanalalla työntekijöiden jaon kahteen kastiin. Osa-aikaisia ja heidän tilannettaan usein vähätellään.

– Osa-aikaisten oletetaan olevan aina valmis töihin, lyhyelläkin varoitusajalla. Tällä menolla ammatin arvostus pysyy alhaalla eikä työhön sitouduta.

 

 
 

Reilun työnantajan kauppa

 
 

Sirpa Laakso on huolissaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien jaksamisesta. Rikkonainen työ ja huoli toimeentulosta stressaavat.

- Olen ajanut kaikkia koskevaa tyky-toimintaa työpaikoille. Jotenkin tuntuu, että ennen työnantajat pitivät parempaa huolta työntekijöistään ja heidän työkyvystään. Nyt työntekijöistä on tullut työelämän joustava elementti, Sirpa Laakso pohtii.

Laakso uskoo kiristyvän kilpailun työvoimasta tulevan vähitellen myös kaupanalalle – ja tätä kautta parantavan työntekijöiden asemaa. Tästä on jo merkkejä pääkaupunkiseudulla, jossa työntantajat muun muassa auttavat asunnonhankinnassa.

Laakso toivoo ihmisten – siis kauppoja käyttävien asiakkaiden – myös miettivän missä oloissa kaupoissa töitä tehdään.

– Jos ihmiset ovat valmiita ostamaan reilun kaupan tuotteita, niin miksi he eivät myös käyttäisi ennemmin reilun työnantajan kauppoja. Suomessakin aika järkyttäviä tapauksia. Joka kaupassa ei katsota hyvällä edes työntekijän mahdollisuutta lakisääteiseen taukoon tai vessassa käyntiin, Laakso pohtii.

 HEIKKI SIHTO

 

 

Viikko-Häme

Julkaistu lokakuussa 2007

 

Lakkoon paremman palkan puolesta

 

Liikealalla on voimannäyttöön patoutunutta tarvetta

 

Liittokierros on osoittautumassa odotettua paremmaksi naisvaltaisille aloille. Kunta-alalle saatiin historiallinen sopimus, joka ensimmäistä kertaa ylitti vahvojen teollisuusliittojen palkankorotusprosentit. Myös kaupanalalla ovat odotukset korkealla.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin edustajiston jäsen ja Hämeenlinnan seudun ammattiosaston puheenjohtaja Sirpa Laakso uskoo, että heillä ei olisi ollut keskitetyllä kierroksella mahdollisuuksia päästä lähellekään nyt tavoitteena olevaa kahden vuoden yhteensä yli kymmenen prosentin palkankorotusta. Hän ei ole yllättynyt liittokierrosten palkankorotusten prosenteista.

– Viime tupo-kierrokselta tuntui monelle kaupan työntekijälle jääneen paljon hampaankoloon. Nyt monet ovat tulleet puhumaan lakkohaluistaan. Ilmeisesti tällä alalla pitkään jatkunut hiostaminen on aiheuttanut sen, että monet haluaisivat järjestää yhteisen voimanosoituksen, Sirpa Laakso kertoo.

Liittokohtaiset neuvottelut ovat myös tehneet työntekijöille selväksi, ketkä heidän etujaan ajavat. Hämeenlinnan seudun ammattiosastokin on saanut uusia jäseniä syksyn aikana.

– Nyt liittoon kuulumattomatkin ovat tulleet puhumaan neuvotteluissa olevista asioista. Yhä harvempi enää luulee, että esimerkiksi kesäloman korvaukset tulisivat itsestään neuvotteluitta. Ja yhä useampi liittoon kuulumaton ymmärtää, että liiton työ tuo heillekin samat parannukset kuin jäsenille, Laakso kertoo.

Henkilökohtaisesti Laakso olisi valmis tinkimään palkankorotusprosentista, jos sopimukseen saataisiin lisäksi kertakorvaus. PAM hakee tälle vuodelle 350 euron ”joululahjarahaa”.

Rahan lisäksi neuvotteluissa väännettävää riittää myös laadullisista asioista. Laakso sanookin työnantajan noudattaneen taktiikkaa, jossa annetaan yhdellä kädellä ja otetaan kahdella kädellä etuja pois. Työnantaja on sanonut ei muun muassa työpaikkakohtaisille luottamusmiehille sekä haluaa poistaa aattovapaat ja arkipyhäkorvauksen.

Sirpa Laaksoa kismittää työnantajapuolen aika ajoin tekemät heitot alaa uhkaavasta työvoimapulasta. Hänen mielestään tämä on työntekijöiden väheksymistä, kun suuri osa kaupan alan työntekijöistä on lyhyttä viikkoa tekeviä osa-aikaisia. Hämeenlinnassa Prismassa työskentelevä ja sen pääluottamusmies Laakso sanoo esimerkiksi Hämeenmaan noin 2 300 työntekijästä olevan osa-aikaisia 1 750.

– Työnantajien olisi halvempaa antaa lisää tunteja jo tutuille osa-aikaisille kuin palkata uusia osa-aikaisia tai vuokratyövoimaa. Kyllä kaupan töissä tarvitaan aivoja ja ammattitaitoa, vaikka työnantaja usein puhuukin vain tarvittavista käsipareista.

Laaksolle tärkeä asia on myös luottamusmiesten määrän lisääminen ja aseman vahvistaminen. Kaupan alalla on paljon työpaikkoja, joilla ei ole luottamushenkilöä.

– On paljon tapauksia, joissa pienissä työpaikoissa kauppiaat kirjaimellisesti käyttävät työntekijöitä hyväkseen. Myös Hämeenmaassa on johto esittänyt, että meillä olisi vain yksi pääluottamusmies. Siinä olisi yhdelle ihmiselle aikamoinen työkenttä, Laakso ihmettelee.

 

Nuoria ja kasvua

Pam-liikealan Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 056 juhlii 80 vuoden taivaltaan 27. lokakuuta. Osaston puheenjohtaja Sirpa Laakso iloitsee kasvavasta jäsenmäärästä ja nuorten saamisesta toimintaan mukaan. Hän uskoo isoksi syyksi tähän osaston aktiivisen toiminnan ja yhteisten tapahtumien järjestämisen.

– Liittokin on meitä kehunutkin meitä jäsenmäärän kasvusta ja nuorten saamisesta johtokuntaan, Laakso toteaa.

 

Sirpa Laakso uskoo liittokierroksen tuovan kaupan alalle paremmat palkankorotukset kuin mitä keskitetyllä kierroksella olisi saanut.

 

 

HEIKKI SIHTO

 

Sirpa Laakson haastattelu

VIIKKO-HÄME 20.11.2008

Yhteiskunta ei ole valmis sunnuntaiaukiololle

 

– Kaupan  sunnuntaiaukiolon avaamisessa edetään takapuoli edellä puuhun. Yhteiskunta ei ole valmistautunut tämän vaikutuksiin. Esimerkiksi lastenhoidon tarve lisääntyy merkittävästi, kun suuri osa myyjistä on pienituloisia yksinhuoltajia.  Myös julkisen liikenteen palveluita pitää miettiä uudelleen. Esimerkiksi Hämeenlinnan Tiiriöön on sunnuntaisin todella vaikea päästä ilman omaa autoa, Palvelualojen ammattiliiton (PAM) edustajiston hämeenlinnalainen jäsen Sirpa Laakso toteaa.

Laakso sanoo viime viikolla kokoontuneen PAMin edustajiston suhtautuneen aukiolon laajentamiseen erittäin kriittisesti. Työntekijöillä on valmiutta yhteistyössä selvittää eri mahdollisuuksia aukiolon laajentamiseksi, mutta edellytyksenä on myös työntekijöiden näkemysten huomioiminen.

Laakso sanoo, että osalle myyjistä, etenkin opiskelijoille, sunnuntaiaukiolo tarjoaa mahdollisuuden lisäansioihin. Liittojen neuvotteluissa on yksimielisyys siitä, että ketään ei voi pakottaa sunnuntaityöhön. Laakso epäilee tämän toimivuutta.

– Pelkään työnantajien katsovan pahalla niitä työntekijöitä, jotka kieltäytyvät sunnuntaityöstä. Nyt alan sopimuksessa on kohta, jossa sitoudutaan myös sunnuntaityöhön. Jatkossa sopimusta pitäsi muuttaa niin, että siinä voi myös kieltäytyä sunnuntaityöstä.

Laakso muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään myyjistä. Jos kaikki kaupat saavat olla sunnuntaisin auki ja yön aukiolo yleistyy alle 400 neliön liikkeissä, joutuvat töihin myös esimerkiksi vartijat ja siivoojat.

– Edelleenkin voi kysyä, onko Suomessa todellista tarvetta kauppojen aukioloaikojen laajentamiselle. Samoin voi kyseenalaistaa väitteet sunnuntaikaupan hyödyistä. Itse uskon, että sunnuntaiaukiolo ei merkittävästi lisää työpaikkoja eikä myöskään kaupan määrää. Sunnuntaina tehdyt ostokset ovat pois arkipäivien myynnistä, Laakso arvelee.

Isot voittavat, pienet häviävät
Sirpa Laakso itse työskentelee Tiiriön Prismassa. Hän uskoo Prisman kaltaisten suurien liikkeiden olevan voittajia, jos kaupat alkavat olla sunnuntaisin auki.

– Pienille, muutaman työntekijän kaupoille aukiolon laajentaminen on kuin vasaranisku. Niistä vain harvoilla on resursseja venyä pitämään liikettä auki joka sunnuntai. Sunnuntaikauppaa ajavat pääsevät kyllä sunnuntaisin kauppaan, mutta samalla kaupan tarjonta kapenee, Laakso pelkää.

Hän perää myös työskentelyyn turvallisuutta, jos pienet kaupat ovat jatkossa auki koko yön. Jo nyt myyjät kokevat turvattomuutta etenkin yhden työntekijän liikkeissä.

– Olemme työnantajan kanssa keskustelleet tästä ongelmasta, mutta sillä puolella ei ole kiinnostusta paneutua työn turvallisuuteen.

HEIKKI SIHTO

 

 

Pamilaiset ihmettelevät EK:n roolia neuvotteluissa

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ollut isossa roolissa tämän kevään sopimusneuvotteluissa. Osuuskauppa Hämeenmaan alueluottamusmies ja Palvelualojen PAM:n edustajiston hämeenlinnalainen jäsen Sirpa Laakso ihmettelee millä kriteereillä tupo hylättiin, kun työnantajapuoli neuvottelee keskitetysti EK:n johdolla.

- Välillä ihmettelee, kenen kanssa PAM neuvottelee, Kaupan liiton vai EK:n. Kaupan liiton kommentit ovat kuin EK:n konttorissa kirjoitettuja, Sirpa Laakso toteaa.

Laakso arvelee erimielisyyttä palkankorotuksista suurimmaksi syyksi neuvottelujen kariutumiseen. Kaupan alalle esitettiin aluksi EK:n tavoitteiden mukaan 0,5 prosentin palkankorotusta. Se ei riittänyt PAM:lle. Kaupan alan noin 170 000 työntekijää aloittaa perjantaina vuorokauden mittaisen lakon.

Laakso pitää työnantajapuolen alkuperäistä palkankorotusesitystä "lähinnä vitsinä". Se olisi tuonut myyjän kuukausipalkkaan 9,4 euron korotuksen, tuntipalkkaan korotus olisi merkinnyt 5,4 senttiä lisää. PAM:n palkkatavoite oli alkuun 22 sentin korotus tuntipalkkoihin. Nyt liitto on tullut neuvotteluissa vastaan ja hakee kuukausipalkkaan 1,1 prosentin korotusta. Myyjän keskipalkka on tällä hetkellä 1 564 euroa kuussa.

- Neuvotteluissa eri alojen niputtaminen samaan palkka-ankkuriin ei ole järkevää. Kaupan alalla on taantumasta huolimatta mennyt kohtuullisen hyvin, Sirpa Laakso muistuttaa.

Laakso pitää tärkeänä myös asiakysymyksissä etenemistä. PAM ajaa muun muassa luottamushenkilöiden aseman parantamista, sairaan lapsen hoito-oikeuden laajentamista ja vuokratyövoiman käytön rajoittamista. Neuvotteluissa ei ole näissä asioissa edetty.

Valmiina lakkoon

Sirpa Laakso sanoo kaupan työntekijöiden olevan valmiina laajempiinkin työtaistelutoimiin, jos perjantain lakolla ei saada neuvotteluja vauhtiin. Laakso kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja, joiden viesti on ollut: "nyt saa jo riittää".

- Ehkä yhteiskunnallinenkin tilanne työurien pidennyssuunnitelmista alkaen vaikuttaa lakkohaluihin. Moni työntekijä jo epäilee, pääseekö edes eläkkeelle terveenä. Ihmiset kaipaavat työelämään muutosta.

Laakso myöntää lakon olevan epäreilu niitä työnantajia kohtaan, jotka hoitavat työntekijöidensä asiat hyvin.

- Yritysten olot ja suhtautuminen työntekijöihin on kirjavaa. Kun liitto kiertää työpaikkoja, tulee vuodessa eteen parikymmentä työnantajaa, jotka eivät päästä edes tapaamaan työntekijöitä.

VIIKKO-HÄME | UUTISET | 14.04.2010

 

PAMiin tiukempaa ay-toimintaa

 

Tammer-Tukun Hämeenlinnan toimipaikan pääluottamusmies Seppo Hukkila haluaa PAM:n pitävän jämäkämmin työehtosopimuksista kiinni.  

- Tällä alalla on kaikenlaisia työnantajia. Työntekijä on heikoilla, jos luottamushenkilöt eivät pärjää työnantajan kanssa tai työpaikalla ei ole luottamushenkilöitä. Työehtosopimuksen pitäisi olla pohja myös työnantajan toimille, Tammer-Tukun Hämeenlinnan toimipaikan pääluottamusmies Seppo Hukkila sanoo.

Hukkila kaipaa Palvelualojen ammattiliitto PAM:in ay-toimintaan tiukempaa otetta. Metallialan yrityksissä aikaisemmin pitkään työskennellyt Hukkila pitää pamilaista edunvalvontaa hieman pehmeänä. Hän arvelee syiksi teollisuusliittojen vanhan ay-kulttuurin puuttumista ja alan naisvaltaisuutta.

Hukkila toivoo PAM:n viime kevään lakon muuttaneen liitossa suhtautumista edunvalvontaan. Liitto sai lakosta hyvää palautetta jäseniltä ja kaupan asiakkailta.

- Lakko on vihoviimeinen ja huono keino ajaa etuja. Mieluiten olisin töissä ja hoitaisin asioita työehtosopimusten mukaan, mutta joskus ei muuta keinoa enää ole, Seppo Hukkila sanoo.

Hukkila uskoo PAM:n aseman neuvottelupöydässä vahvistuvan, jos liiton neuvottelemat yli 50 alan sopimukset saataisiin päättymään samaan aikaan.

- Eri sopimusalojen yhteensä 330 000 jäsenessä olisi kunnolla joukkovoimaa, jos tulisi tarve lähteä barrikadeille.

Hukkila päätyi pääluottamusmieheksi, kun kollegat kysyivät häntä tehtävään "suulaampana" ja "vanhempana" työntekijänä. Hukkila sanoo viihtyneensä tehtävässä ja työpaikassaan. Hämeenlinnassa Tammer-Tukku maksaa jonkin verran työehtosopimusta parempaa palkkaa ja henkilökuntaedut ovat Hukkilan mukaan kohdallaan.

Kaikilla työpaikoilla eivät asiat ole yhtä hyvin. Hukkila kertoo etenkin pienemmillä työpaikoilla kyydin olevan kylmää, jos työnantaja ei noudata sopimuksia.

- Tällä alalla tehdään paljon työtä, jota ei nähdä. Se ehkä osaltaan heikentää työn arvostusta ja palkkaa. Uskon palkan paranevan, jos vuokratyövoiman käyttö vähentyisi. Eikä vuokratyövoimakaan yritykselle ilmaista ole, Hukkila muistuttaa.

Heikki Sihto

Viikko-Häme | Uutiset | 22.09.2010